Kaksi kautta talousvaikeuksien kanssa kamppailleen kunnan päättäjänä ja oma yritystoiminta ovat opettaneet sen, että tarkka taloudenhoito on kaiken toiminnan kivijalka. Kuntaliitoksen myötä talous ei automaattisesti kohene. Talouskasvun hidastuminen tulee heijastumaan myös kuntatalouteen. On paljon helpompaa pitää tarkkaa taloutta pitkäjänteisesti ja ennakoivasti kuin lähteä jälkikäteen karsimalla palveluja ja leikkaamalla menoja alijäämän pienentämiseksi. Aika Korpilahden kunnan päättäjänä kasvatti realismia ja kovuuttakin: julkisin varoin voidaan tuottaa vain rajallinen määrä palveluita. En usko, että kunnallisveron veroprosentin nostolla parannettaisiin palveluita. Tarpeita on rajattomasti ja uusia syntyy. Erityisesti terveydenhuollossa tämä näkyy selvästi. Itse uskon, että raha sinällään ei takaa hyviä palveluita. Sitä on oltava, mutta sen rinnalla tarvitaan jäntevä johtaminen, motivoitunut, vakinainen henkilöstö ja ylipäätän joustava organisaatio.
Kuntaliitos oli hyvin järkevä ratkaisu. Toimin itse Korpilahdella vahvasti liitoksen puolesta. Seuraava haaste on uuden ja yhtenäisen Jyväskylän rakentaminen. Miten liitetään yhteen tiivis kaupunkialue ja maaseutumaiset alueet niin, että kaupungistamme tulee toimiva, viihtyisä ja yhteen hiileen puhaltava yhteisö. Ensimmäinen valtuustokausi on ratkaiseva, kun luodaan perusta toiminnalle. Asfaltoidut tiet ja katuvalot eivät tule ulottumaan kaikkialle uuden Jyväskylän alueelle. Maaseutu pysyy maaseutuna, vaikka onkin hallinnollisesti osa kaupunkia, mutta nyt on riittävästi rakennusmaata kehittää uusia yritys- ja asuinalueita. Uudessa kokonaisuudessa kaikki talousalueen asukkaat voivat olla vaikuttamassa tasavertaisina kehitykseen, kun keinotekoiset rajat on poistettu.
Me maalla asuvat emme saavuta välimatkojen takia yhtä helposti samoja palveluita kuin kaupunkikeskuksen asukkaat. Meidän tulee toimia sen eteen, että laadukkaat peruspalvelut säilyvät myös uuden kunnan reuna-alueilla. Hyvät kevyen liikenteen väylät, toimiva joukkoliikenne ja esim. vanhusten asiointipalvelukuljetukset ovat ratkaisuja siihen, että myös haja-asutusalueiden asukkaat pääsevät käyttämään keskustan kuntapalveluja. Pidän myös nopeaa tietoliikenneverkkoa maaseudun peruspalveluna. Poispurettavien puhelinlinjojen tilalle tarjottu langaton laajakaista ei ole riittävän nopea. Kaupungin on oltava aktiivinen ja yhdessä valtion kanssa turvattava, ettemme jää tässä asiassa vain operaattoreiden armoille.
Julkinen sektori on merkittävä elintarvikkeiden käyttäjä, ja elintarviketuotanto ja -teollisuus on merkittävä alueemme työllistäjä. Jyväskylän kaupungin hankinnoissa on huomioitava entistä enemmän elintarvikkeiden alkuperä. Kilpailutuksessakin on mahdollista tehdä linjaukset, joilla lähiruuan ja luomutuotteiden käyttö lisääntyy. Oman alueen elintarviketuotannon ja lähiruuan arvostaminen ovat mitä parhain keino toteuttaa kestävää kehitystä.
Joukkoliikenteessä Jyväskylän olisi jo nyt otettava raideliikenne kaavoittamisessa ja maankäytössä huomioon, koska tulevaisuudessa paikallisjunaliikenne on Jyväskylässäkin varmasti todellisuutta.